Kun Björn Wahlroos lausahtaa jotakin, media uutisoi sen näkyvästi. Tämä on ymmärrettävää, sillä Wahlroosin asemassa olevan henkilön olettaisikin sanovan aina jotakin vakavasti otettavaa ja rakentavaa. Itse asiassa näin ainakin minä oletan joka kerta. Kerta toisensa jälkeen kiinnostukseni herää sen suhteen, mitähän painavaa tämä talouselämän ammattilainen nyt on sanomassa. Jos sitten sanoma sattuukin (niin kuin joskus sattuu) olemaan sen luontoinen, että sosiaaliturvaa pitää voimakkaasti purkaa ja myös maataloustuet pitää ainakin Suomessa purkaa, tulee itselleni sellainen olo että onko tämä nyt taaskaan reilua. Itse asiassa mielestäni ei todellakaan ole.
Nyt jälleen Wahlroos tuli julkisuuteen ja esitti saman tien selkeät ratkaisuehdotuksensa tärkeimpiin ongelmiin. Kiinnostavin hänen esille ottamista ongelmista tai ainakin toinen niistä on euroalueen velkakriisi. Wahlroosin mukaan kriisi olisi ratkaistavissa kahdessa viikossa. Jos oikein tulkitsin lausunnon siteeraamista mediassa, Wahlroos harrasti tässä yhteydessä jonkin verran jopa itseironiaa mainitessaan työttömyysongelman ratkaisun muinoin. Mutta vakavasti ottaen tällä kertaa Wahlroosilla oli hyvä ja kannatettava ratkaisuehdotus. Se koskee kriisipankkien pääomitusta. Kriisipankit pakotettaisiin hankkimaan lisäpääomaa selviytyäkseen, jolloin esimerkiksi valtiot pääomittaisivat niitä ja tulisivat niiden osaomistajiksi väliaikaisesti. Myöhemmin nämä pääomittajat voisivat sitten realisoida pankkiomistuksensa hyvällä voitolla.
Ihmettelen, miksi tuota pääomitusvaihtoehtoa ei pidetä näkyvämmin esillä esimerkiksi Suomen neuvottelijoiden taholla. Melko vähän siitä on esimerkiksi mediassa keskusteltu. Onko syynä se, että ajatus ei sovi Kokoomuksen ideologiaan? Onko yksityisomistus siinä määrin piintynyt uskonkappale, ettei edes Suomen ja euroalueen edun nimissä haluta tehdä hyvää bisnestä kannattavalla julkisella omistuksella edes väliaikaisesti?
Velkakriisin osalta Wahlroosin ajatukset ovat siis minunkin mielestäni hyviä. Sitten kuulemma hän esitti ratkaisun ruokakriisiin. Tosin minulle jäi epäselväksi, onko hän tarkoittanut kriisiä kansainvälisesti tai peräti globaalisti vai vain yksinkertaisesti ja latteasti elintarvikkeiden hintatasoa Suomessa. Ratkaisuehdotuksesta päätellen nimittäin kyse saattaa olla jopa tuosta viimeisestä. Toivottavasti kuitenkaan kyse ei ollut siitä, että Suomen jälleen yksin pitäisi ratkaista globaali ruokakriisi (heh). Joka tapauksessa tässä kohtaa esille tulee mielestäni se perinteinen Wahlroos. Ratkaisu ruokakriisiin olisi hänen mukaansa nimittäin se, että esimerkiksi Suomi lopettaisi maataloustuet. Tämän seurauksena vaikkapa Etelä-Amerikan tehotuotanto pääsisi Suomen markkinoille kilpailukykyisesti. Tässä oli siis se Wahlroosin ratkaisu, jos oikein ymmärsin. Ratkaisuehdotus kuuluu juuri niihin Wahlroosin epäreiluihin ideoihin, kun siinä poistetaan nimenomaan tavallisten suomalaisten (siis tavallisten) maatalouden harjoittajien tuet.
Wahlroos puuttui kuulemma myös ylinopeuksiin. Hänen mukaansa ylinopeusongelmaa eivät aiheuta suinkaan varakkaat hyvillä autoillaan vaan ikivanhoilla Ladoilla ajavat kansalaiset. Taustalla on Wahlroosin mukaan Suomen sakotuskäytäntö. Jos siis ei kukaan muu, niin ainakin Wahlroos toi jälleen politiikan politiikkaan.
Näköjään Wahlroosista on tullut säännöllisesti odotettu esiintyjä, jolta ilmeisesti halutaan kuulla nopeita näkemyksiä mahdollisimman moneen ongelmaan parissa tunnissa. Tietysti meikäläinen toivoo joka kerta, kun media kohahtaa Wahlroosin uusimmasta esiintymisestä, että tälläkään kertaa kyse ei olisi vain samanmielisen iltamayleisön naurattamisesta vaan vakavasti otettavista ja rakentavista ehdotuksista. Tuo kriisipankkien pakkopääomitus nyt ainakin oli sellainen ratkaisuehdotus, jonka toteuttamiseen pitää ryhtyä heti.
Lisäys: Björn Wahlroosin näkemykset tulivat esille yleisötilaisuudessa, jossa hän keskusteli uusimmasta kirjastaan. Asiasta kertoi Aamulehti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti